Kyllä voi. Totta kai voi! Miksi ei voisi?
Käyttämäni materiaali on kivitavarasavea tai posliinia. Kivitavarasavi ja posliini on poltettu yli tuhanteenkahteensataan asteeseen ja silloin savi on muuttunut lujaksi ja tiiviiksi keramiikaksi.
Jos uskallat pestä tiskikoneessa Thaimaassa valmistetun mainosmukisi, voit huoleti toimia samoin minun valmistamieni esineiden kanssa.
Valmistamani esineet eivät kestä vasaran tai moukarin iskua, seinään heittämistä, lattialle pudottamista tai perheriitoja.
Hä, mitä sitten niissä olisi?
Valmistan esineeni vaaleasta kivitavarasavesta tai posliinista. Kivitavarasavi koostuu yleensä kaoliinista ja pallosavesta, maasälvästä ja kvartsista. Posliini on suurimmaksi osaksi kaoliinia.
Käyttämäni savi valmistetaan teollisesti ja ostan saven valmiina massasekoituksina. En kaiva savea lapiolla takapihaltani. Olisi kyllä kiva, jos voisin. Suomessa ei toistaiseksi tuoteta kivitavara- tai posliinimassaa keramiikan valmistukseen.
Punasavea kyllä tuotetaan Suomessa, mutta minä en valmista esineitä punasavesta. Kun savi on poltettu noin seitsemäänsataan asteeseen, siitä tulee keramiikkaa. Keramiikkaa ei voi enää veden avulla muuttaa takaisin saveksi.
Hitto vie, ei ole myrkyllistä! Miksi ihmeessä yrittäisin myrkyttää asiakkaani?
Jos olet joskus syönyt ruokaa halpamarketista ostamiltasi lautasilta tai mummolta perityiltä Arabian astioilta, etkä ole saanut myrkytysoireita, et saa niitä minunkaan astioistani.
Lain mukaan keramiikasta ei saa liueta ruoka-aineisiin lyijyä, kadmiumia, kromia tai nikkeliä. En käytä mitään näistä aineista tuotteissani.
En ole vieläkään pystynyt muuttamaan yhtä alkuainetta toiseksi. Kunpa osaisinkin! En ole alkemisti, olen vain keraamikko. En todellakaan tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella.
Voi tuhannen turkasta! Ei tosiaankaan paisteta, ei. Pullia ja piirakoita paistetaan.
Savi poltetaan keramiikaksi keramiikkauuneissa. Minä valmistan ainoastaan korkeapolttoisia käyttöesineitä, jotka poltetaan yli 1200 asteeseen.
Se ei ole pullan paistolämpötila tai takkatulen leppeä loimotus.
Keramiikan puu-uunin polttaminen voi kestää uunin koosta riippuen jopa useita vuorokausia. Uunin jäähtyminenkin vie aikaa yhtä kauan. Kun lämpötila on noin 1300 astetta, uuniin ei kannata kurkistella ilman hitsauslaseja.
Eivät kulu.
Dreijatessa ihon ja saven välissä on vettä poistamassa kovinta kitkaa. Tokihan iho kuivuu helposti työssäni.
Teen tätä työtä ensisijaisesti rakkaudesta ja hulluudesta. En saa täyttä elantoa keramiikan valmistamisesta.
Keramiikan valmistuksessa tarvitaan sopivat tuotantotilat, laitteita, energiaa ja raaka-aineita. Lisäksi pitää varastoida, markkinoida, myydä ja rahdata. Tuotteeni hinnoittelen markkinaehtoisesti, hieman teollisesti valmistettuja esineitä kalliimmiksi.
Kun ostat 124 euroa maksavan vadin siitä menee arvonlisäveroon 24 euroa, 3 euroa tuloveroon, 37 euroa saan omalle tilille, 40 euroa menee vuokriin ja muihin tuotantokustannuksiin, 20 euroa erilaisiin maksuihin ja hallintoon.
Mikä tässä on sitten niin kallista? Jos vati dreijattaisiin EU-projektissa, Hesarin kulttuuriosastolla, ruokavirastossa, sairaanhoitopiirissä tai osuuskaupassa, sen hinta saattaisi olla 1240 euroa.
