Lapsuuden käsityöläiskulttuurista ammattikeraamikoksi
Olen Paula Ruuttunen, keraamikko ja muotoilija, jonka suhde saven työstämiseen on kasvanut vuosien varrella syväksi ja elinikäiseksi intohimoksi. Lapsuudenkotini vahva käsityökulttuuri loi perustan, jolle myöhempi urani rakentui. Ensimmäinen kosketukseni keramiikkaan oli käänteentekevä: kun näin saven muotoutuvan dreijaajan sormissa, tiesin haluavani oppia tuon taidon ja ymmärtää materiaalin ominaisuuksia syvällisemmin.
Opiskelemalla olen syventänyt osaamistani määrätietoisesti. Manfred Tunnemanin savipajalla Jyväskylässä sain lujan perustan keramiikan valmistamiseen töitä tekemällä. Posion keramiikkakoulussa suoritin ammatillisia perusopintoja, joita syvensin Kuopion muotoiluakatemiassa. Muotoilun amk-tutkinnon ja myöhemmin YAMK-tukinnon suoritin Lahden ammattikorkeakoulussa, missä opin yhdistämään kädentaidon, muotoilun ajattelun ja materiaalin tutkimisen. Opettajan pedagogiset opinnot toivat työhöni uuden ulottuvuuden: mahdollisuuden jakaa osaamista, ohjata ja inspiroida muita käsityön ja keramiikan parissa.
Kokemusta erilaisista työtehtävistä
Urani varrelle on mahtunut monipuolisia tehtäviä. Olen toiminut keramiikkaneuvojana ja käsityökoulunopettajana Taito Itä-Suomi ry.ssä. Itsenäisenä keraamikkona, omaa tuotantoani tehden ja mallistoani kehittäen olen toiminut työosuuskunnissa. Tällä hetkellä teen töitä Osuuskunta Lilithin kautta. Olen työskennellyt keramiikan ja käsityön opettajana taideteollisuusalan oppilaitoksissa. Apurahakausilla olen keskittynyt taiteellisen ilmaisuni kehittämiseen ja tuotesuunniteluun . Näissä tehtävissä olen saanut syventää materiaalituntemustani, kehittää uusia työskentelytapoja ja toteuttaa tilaustöitä sekä käyttöesineistöä. Dreijattujen esineiden valmistaminen ja erityisesti puu-uunipolton mahdollisuudet ovat olleet keskeinen osa taiteellista työskentelyäni.
Olen osallistunut näyttelyihin, tapahtumiin ja kansainvälisiin residensseihin, joista erityisen merkittävä oli työskentelyjakso Guldagergaard International Ceramic Research Centerissä Tanskassa. Tällaiset kokemukset ovat vahvistaneet käsitystäni keramiikasta kansainvälisenä, kulttuureja yhdistävänä taiteen muotona ja laajentaneet omaa teknistä ja taiteellista ilmaisua sekä luoneet uusia kansainvälisiä yhteyksiä.
Jatkuvan oppimisen innostava matka
Minulle keramiikka on jatkuvaa oppimista: materiaalin, muodon ja tulen välistä vuoropuhelua. Jokainen esine, jonka teen, kantaa mukanaan palan omaa historiaani, ajatuksiani ja tunteitani. Uskon, että esineillä on tarkoitus elää arjessa, ne tuovat kauneutta ja merkityksellisyyttä käyttäjälleen. Siksi pyrin työssäni yhdistämään perinteisen käsityötaidon, harkitun muotoilun ja materiaalin kunnioituksen tavalla, joka tuntuu ajattomalta ja aidolta.