TEKNIIKAT

Dreijaus

Dreijaaminen on saven muotoilua pyörivän alustan (dreijan) päällä. Savimassan pyöriminen dreijalla, käsien ja kehon yhteistyö antavat savelle muodon. Työskentelyssä yhdistyvät rytmi, voima ja kosketus. Dreijaus vaatii sitkeää harjoittelua.

Työskentely alkaa saven keskittämisellä, mikä on dreijaamisen tärkein työvaihe. Kun savi on keskitetty, se avataan ja seinämät nostetaan halutun korkuisiksi ja paksuisiksi. Tätä vaihetta kutsutaan ”seinämän nostamiseksi”. Tasaiset, ohuet ja vahvat seinämät syntyvät vain tarkalla ja vakaalla otteella.

Lopuksi muoto viimeistellään, leikataan langalla irti dreijasta ja nostetaan kuivumaan. Kun esine on kuivunut “nahkakuivaksi”, esineen pohja sorvataan.

Dreijaamisen viehätys syntyy sen välittömyydestä – jokainen liike muokkaa esinettä, ja jokainen työ on yksilöllinen. Menetelmä mahdollistaa sekä sarjatuotantoon sopivat toistettavat muodot että ainutlaatuiset, käsityön leiman säilyttävät esineet.

Puupoltto

Keramiikan puupoltto on perinteinen ja intensiivinen polttomenetelmä, jossa keramiikka poltetaan puilla lämmitettävässä uunissa useiden tuntien tai jopa päivien ajan. Poltto vaatii jatkuvaa lämmön seurantaa ja puiden lisäämistä, sillä lämpötilan on noustava hitaasti ja tasaisesti. Usein huippulämpötilan saavuttaminen vaatii paljon ponnistelua, puuta ja aikaa.

Puupolton erityisyys näkyy valmiissa keramiikassa: liekki ja tuhka luovat luonnollisia värivaihteluita, valumia ja tekstuuria, joita ei voi täysin hallita. Jokainen poltto on erilainen. Esineiden pinnat kertovat polton olosuhteista – siitä, mihin kohtaan uunia ne on ladottu, miten liekki on niihin osunut ja kuinka tuhka on lasittanut niiden pintaa. Puupoltto yhdistää teknisen taidon, kärsivällisyyden ja sattuman kauniiksi, usein yllättäväksi lopputulokseksi.

Pinnan käsittely

Keramiikan pinnoitus tarkoittaa menetelmiä, joilla saviesineen pintaa käsitellään ennen tai jälkeen polton, jotta siihen saadaan haluttu väri, rakenne tai suoja.

Minä pinnoitan esineeni lasitteilla. Käytän yleensä värjättyjä lasitteita. Kaikki käyttämäni lasitteet kehitän ja sekoitan itse. Lasitettaessa esine peitetään lasitteella ja poltetaan, jolloin lasite sulaa ja muodostaa lasimaisen ja tiiviin pinnan. Lasitteita on kirkkaista ja läpinäkyvistä peittäviin, matta- ja kiiltäväpintaisiin sekä erilaisilla oksideilla ja pigmenteillä sävytettyihin vaihtoehtoihin.

Pinnoitukseen kuuluu myös muita tekniikoita, kuten enkopi (eli saviliete) ja esineiden kiillotus. Nämä menetelmät vaikuttavat esineen ulkonäköön joko korostamalla saven luonnollista sävyä, lisäämällä väriä tai luomalla erilaisia tekstuureja. Pinnoitusmenetelmän valinta riippuu esineen käyttötarkoituksesta, savilaadusta ja halutusta ilmeestä.